Sijoituslaskurin tiedot
Tulokset
Kasvutaulukko – vuosittainen erittely
| Vuosi | Talletukset | Korko | Loppusaldo |
|---|---|---|---|
| Paina “Laske” nähdäksesi kasvutaulukon | |||
Kuinka käytät tätä sijoituslaskuria – opas korkoa korolle -laskentaan
Sijoituslaskuri on ilmainen ja tarkka työkalu, jonka avulla näet nopeasti, miten säästöt ja sijoitukset kasvavat ajan myötä korkoa korolle -periaatteella. Laskuri sopii kaikille, jotka suunnittelevat eläkettä, asunnon hankintaa, lasten opiskelurahoja tai muuta pitkän aikavälin säästämistä. Syöttämällä alkupääoman, sijoitusajan, odotetun tuoton ja mahdolliset säännölliset lisäpanokset saat heti kokonaiskuvan siitä, kuinka paljon sijoitus voi kasvaa.
Tämä sijoituslaskuri huomioi tyypilliset suomalaiset sijoitustavat, kuten kuukausittaiset rahastosäästöt ja osaketilit, sekä antaa vuosikohtaisen erittelyn talletuksista, korosta ja loppusaldosta. Tulos näytetään sekä lukuina että piirakkakaaviona, jotta osuudet alkupääoman, lisäpanosten ja korkotuoton välillä hahmottuvat helposti.
Mitä laskuri laskee ja miten se toimii
Laskuri käyttää syötteinä alkupääomaa, sijoitusaikaa vuosina, odotettua vuosituottoa, korkojakson tiheyttä sekä lisäpanoksen määrää, tiheyttä ja ajoitusta. Jokaisella laskentajaksolla ohjelma lisää mahdollisen lisäpanoksen (joko jakson alkuun tai loppuun valinnan mukaan) ja laskee sen jälkeen koron kertyneelle pääomalle. Tämä toistuu jakso jaksolta koko sijoitusajan, jolloin kertynyt korko alkaa itsekin tuottaa lisää korkoa – tästä nimitys korkoa korolle.
Kaava ja muuttujat
Korkoa korolle -laskennan perusta on seuraava kaava, jota laskuri soveltaa jaksoittain:
- P = alkupääoma
- r = korko per jakso (vuosituotto jaettuna jaksojen määrällä vuodessa)
- n = jaksojen kokonaismäärä (sijoitusaika vuosina × jaksoja vuodessa)
- PMT = lisäpanos per jakso
- t = 1, jos panos tehdään jakson alussa, tai 0, jos jakson lopussa
Käytännössä laskuri suorittaa tämän laskennan jakso jaksolta, jotta myös jaksojen väliset pyöristykset ja lisäpanosten ajoitus tulevat huomioiduiksi tarkasti.
Käyttöohje vaihe vaiheelta
- Syötä alkupääoma euroina, esimerkiksi 5 000 € tai 10 000 €.
- Valitse sijoitusaika vuosina – kokeile esimerkiksi 10 tai 15 vuotta nähdäksesi pitkän aikavälin vaikutuksen.
- Syötä odotettu vuosituotto prosentteina. Suomessa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskiarvo on ollut noin 7 %, mutta todellinen tuotto vaihtelee.
- Valitse korkojakson tiheys (vuosittain, puolivuosittain, neljännesvuosittain tai kuukausittain) sen mukaan, miten sijoitustuotteesi korko lasketaan.
- Syötä mahdollinen lisäpanos sekä valitse sen tiheys (kuukausittain tai vuosittain) ja ajoitus (jakson alussa tai lopussa).
- Paina “Laske”-painiketta nähdäksesi loppusaldon, kokonaispanokset, korkotuoton, piirakkakaavion sekä vuosikohtaisen kasvutaulukon.
Esimerkkejä
Yksinkertainen esimerkki: 10 000 € alkupääoma, ei lisäpanoksia, 7 % vuosituotto, korko kuukausittain, 10 vuotta. Loppusaldo kasvaa korkoa korolle -periaatteella ilman lisäpanosten vaikutusta.
Keskitason esimerkki: 10 000 € alkupääoma, 500 € kuukausittainen lisäpanos, 7 % vuosituotto, korko kuukausittain, 10 vuotta. Säännöllinen kuukausisäästö nostaa loppusaldon merkittävästi yksinkertaista esimerkkiä korkeammaksi.
Käytännön esimerkki: 20 000 € alkupääoma, 300 € kuukausittainen lisäpanos, 6 % vuosituotto (realistinen pitkän aikavälin arvio), korko kuukausittain, 20 vuotta – tyypillinen skenaario eläkesäästämiselle tai pitkäaikaiselle varallisuuden kartuttamiselle.
Muista, että sijoituslaskuri on suunniteltu havainnollistamaan korkoa korolle -ilmiötä, eikä se korvaa henkilökohtaista talousneuvontaa. Se ei huomioi esimerkiksi pääomatuloveroa, kaupankäyntikuluja tai inflaatiota, joten todellinen nettotuotto voi poiketa laskurin näyttämästä bruttoluvusta. Lisätietoa sijoittamisen verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta, ja yleistä sijoittajan perustietoa tarjoaa Pörssisäätiö.
Usein kysytyt kysymykset
Miten sijoituslaskuri toimii?
Laskuri ottaa syötteinä alkupääoman, sijoitusajan, odotetun tuoton, korkojakson tiheyden ja lisäpanokset, ja laskee näiden pohjalta korkoa korolle -periaatteella sijoituksen kehityksen jakso jaksolta.
Kuinka tarkka laskuri on?
Laskenta itsessään on matemaattisesti tarkka annetuilla syötteillä, mutta todelliset markkinatuotot vaihtelevat, joten tulos on aina arvio tulevasta kehityksestä.
Mikä on korkoa korolle -kaava, jota laskuri käyttää?
Kaava perustuu alkupääoman kasvattamiseen jaksoittaisella korolla sekä lisäpanosten lisäämiseen ennen tai jälkeen koronlaskennan riippuen valitusta ajoituksesta – katso tarkempi kaava yllä.
Missä yksikössä tulokset näytetään?
Kaikki tulokset näytetään euroissa suomalaisessa numeromuodossa, jossa desimaalierottimena on pilkku.
Mitkä ovat laskurin rajoitukset?
Laskuri ei huomioi verotusta, kuluja, inflaatiota tai markkinoiden todellista vaihtelua, vaan olettaa tasaisen tuottoprosentin koko sijoitusajan.
Mitkä ovat yleisimmät virheet sijoittamisen suunnittelussa?
Yleisiä virheitä ovat liian optimistisen tuoton käyttäminen, lisäpanosten unohtaminen laskelmasta sekä verojen ja kulujen huomiotta jättäminen lopullisessa arviossa.
Miten laskuria voi käyttää eläkesuunnitteluun?
Syöttämällä nykyiset säästöt, jäljellä olevat säästövuodet ja arvioidun kuukausisäästön, laskuri antaa karkean arvion eläkesäästöjen kertymästä, jota kannattaa täydentää tarkemmalla suunnittelulla.
Vaikuttaako lisäpanoksen ajoitus lopputulokseen?
Kyllä. Jakson alussa tehty panos ehtii kasvaa korkoa pidempään kuin jakson lopussa tehty panos, joten se tuottaa hieman suuremman loppusaldon.
Huomioiko laskuri pääomatuloveron?
Ei. Laskuri näyttää bruttotuloksen ennen veroja, joten pääomatulovero kannattaa huomioida erikseen arvioitaessa nettotuottoa.
Voiko laskuria käyttää muuhunkin kuin osakesijoituksiin?
Kyllä, laskuri sopii minkä tahansa korkoa korolle -periaatteella kasvavan säästömuodon, kuten rahastojen tai säästötilien, arviointiin realistisella tuotto-oletuksella.
Mitä eroa on kuukausittaisella ja vuosittaisella korkojaksolla?
Tiheämpi korkojakso johtaa hieman suurempaan loppusummaan samalla nimellistuotolla, koska korko lasketaan ja lisätään pääomaan useammin.